Tämän hetken ilmeisin trendi on työympäristön vahva muutos monitoimitiloiksi.

Monitoimitila on jaettu työtehtävien tai työnteon vaatimusten mukaan erilaisiin alueisiin. Esimerkkinä tila voidaan jakaa äänieristettyyn yksilötyöskentelyyn, avotilaan ja tiimityöskentelyyn niin ettei henkilökohtaisia työpisteitä ole tilassa. Tiloja voidaan suunnitella myös niin, että ne toimivat monipuolisesti; sama tila toimii työtilana tai neuvottelutilana kulloisenkin tarpeen mukaan. Yleensä myös työntekijöiden yhteiseen rentoon tilaan panostetaan paljon. Taustalla on monia eri tekijöitä tehostetusta tilankäytöstä pienentyneisiin kustannuksiin sekä luonnollisesti työnteon tavan selvään muuttumiseen viime vuosina.

Monitoimitila voi parhaimmillaan – hyvin suunniteltuna ja toteutettuna – toimia hienosti. Alkukartoituksessa on hyvä huomioida työntekijöiden tarpeet ja erilaisuudet niin työtavoissa kuin persoonallisuuksissakin. Samalla kartoitetaan ja kehitetään mahdollisesti uusia työnteon tapoja. Vuorovaikutus ja kohtaaminen työpaikoilla voivat lisääntyä merkittävästi. Kynnys puhumiseen madaltuu ja työyhteisöllisyys voimaantuu.

Usein myös työympäristön muutos viestittää työntekijöille heidän työpanoksensa arvostusta sekä koko organisaation suhtautumista myönteisesti kehitykseen. Parhaimmillaan uudistettu toimisto voi vahvistaa ja kauniisti alleviivata yhtiön strategiaa myös asiakkaille. Ollaan siis ajassa mukana positiivisella otteella!

Monitoimitilat saavat paljon kritiikkiä ja varmasti aiheestakin. Jos suunnittelu ei ole onnistunut ja työympäristö muistuttaa enemmän avokonttoria kuin monitoimitilaa, moni saattaa kokea tilan liian häiriölliseksi tai jopa vieraaksi. Hyvin monen ongelman taustalla on kokemus että työntekijä ei ole voinut vaikuttaa omiin työoloihinsa. Tämän kokemuksen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Osallistava suunnitteluprosessi antaa henkilökunnalle mahdollisuuden tulla kuulluksi.

Päivitetty 2020