Tämän hetken ilmeisin trendi non työympäristön vahva muutos monitoimitiloiksi.

Monitoimitila on jaettu työtehtävien tai työnteon vaatimusten mukaan erilaisiin alueisiin, esimerkiksi äänieristettyyn yksilötyöskentelyyn, avotilaan ja tiimityöskentelyyn kuitenkin niin ettei henkilökohtaisia työpisteitä juuri ole. Tiloja voidaan suunnitella myös niin, että ne toimivat monipuolisesti; sama tila toimii työtilana tai neuvottelutilana kulloisenkin tarpeen mukaan. Yleensä myös työntekijöiden yhteiseen rentoon tilaan panostetaan paljon. Taustalla on monia eri tekijöitä lähtien tehostetusta tilankäytöstä pienentyneisiin kustannuksiin sekä luonnollisesti työnteon tavan selvään muuttumiseen viime vuosina.

Monitoimitila voi parhaimmillaan – siis hyvin suunniteltuna ja toteutettuna – toimia hienosti. Alkukartoituksessa on hyvin huomioituna työntekijöiden tarpeet ja erilaisuudet niin työtavoissa kuin persoonallisuuksissakin. Samalla kartoitetaan ja kehitetään mahdollisesti uusia työnteon tapoja. Vuorovaikutus ja kohtaaminen työpaikoilla voivat lisääntyä merkittävästi. Kynnys puhumiseen madaltuu ja työyhteisöllisyys voimaantuu.

Usein myös työympäristön muutos viestittää työntekijöille heidän työpanoksensa arvostusta sekä koko organisaation suhtautumista myönteisesti kehitykseen. Parhaimmillaan uudistettu toimisto voi vahvistaa ja kauniisti alleviivata yhtiön strategiaa, myös asiakkaille. Ollaan siis ajassa mukana positiivisella otteella!

Kritiikkiäkin monitoimitilat saavat ja varmasti aiheestakin. Jos suunnittelu ei ole oikein onnistunut ja työympäristö muistuttaa enemmän avokonttoria kuin monitoimitilaa, moni saattaa kokea tilan liian häiriölliseksi ja jopa vieraaksi. Hyvin monen ongelman taustalla on kokemus ettei työntekijä ole voinut vaikuttaa omiin työoloihinsa, tämän merkitystä ei voine liikaa korostaa. Osallistava suunnitteluprosessi antaa henkilökunnalle mahdollisuuden tulla kuulluksi.

Päivitetty 2020